Elinikäinen oppiminen

Elinikäinen oppiminen

Tarvitsemme monenlaisia keinoja osaamisen kehittämiseksi myös jatkuvana kehittymisenä organisaatioiden sisällä.  Työ tulee muuttumaan monella. Innovaatiokyvykkyys ja kilpailukyky edellyttää diversiteettiä, erilaisuutta, erilaisia näkökulmia, osaamista ja toisten ymmärtämistä. 
Voimme itse vaikuttaa siihen, olemmeko mukana tulevaisuudessa vai emme. (haastateltavani kommentti eilen)

Elinikäinen oppiminen on viimeistään nyt tarpeen ymmärtää ja laittaa toimeksi. Kevään kehityskeskusteluissa on tuhannen taalan paikka keskustella hieman syvemmin, miten henkilö näkee tulevan kehityksen vaikuttavan hänen työhönsä ja missä hän näkee olevansa muutaman vuoden kuluttua.

Miten hän voi varmistaa oman markkina-arvonsa tulevassa kehityksessä?

Organisaation sisällä oppia voidaan monella tavalla, työkierto, uusien tehtävien oppiminen, tiedon luominen yhdessä, jakaminen, yhteiskehittäminen yli toimintojen ja paljon muuta.

Accenture toteutti syksyllä 2018 yhdessä Henry ry:n kanssa Tulevaisuuden työvoima – kyselyn:  

”Yli 200 suomalaista henkilöstön kehittämisen ja johtamisen ammattilaista näki, että vahvojen digitaalisten kykyjen rinnalla tärkeimmät taidot tulevaisuudessa liittyvät luovaan ajatteluun, yrittäjämäiseen kokeilemiseen, valmentavaan johtamiseen sekä ylipäätään kykyyn oppia ja sopeutua.” (Talouselämä, Accenture, linkki alla)

Coaching – valmentava johtaminen on keino, jonka olen itse todennut auttavan yksilöllistä oppimista, vaikuttavuutta, uudistumiskykyä. Coachingissa henkilö itse reflektoi tilannettaan, toimintaansa ja hän löytää keinoja kokeilla asioita eri tavalla. Tavoitteena on auttaa henkilöä onnistumaan omassa työssään ja päästä tavoitteisiinsa. 

Neuro- ja käyttäytymistieteellinen tutkimus on osoittanut, että kokemuksellisuus tekee oppimisesta nopeampaa ja tehokkaampaa, koska siinä ihminen osallistuu aktiivisesti ja on kokonaisvaltaisesti läsnä. (Talouselämä)

Uudenlaisia opiskelumahdollisuuksia myös etänä

Teknologia antaa monipuolisia mahdollisuuksia myös oppimiseen. Verkkokursseja löytyy niin läheltä kuin kaukaa, monet maksuttomasti. On oikeastaan omasta halusta ja mielenkiinnosta kiinni, mitä opiskelee. Oikeastaan tarvitaan vain vähän innostusta ja rohkeutta matkaan. Siitä voi aueta käytännössä mitä vain tulevaisuudessa uran kannalta.

Aikuisopiskelijan arkea

Itse päätin pari vuotta sitten lähetä päivittämään osaamistani Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Elämäni tärkeimpiä päätöksiä. Meitä on ryhmä aikuisia, erilaisissa organisaatioissa ja toimialoilla työskenteleviä, innokkaita oppijoita.  Keski-ikämme taitaa olla 40-45 vuotta, mutta skaalamme on laaja, 30-60-vuotiaita. Olemme perheellisiä opiskelijoita työnohessa, vaativissa töissä ja elämäntilanteissa, ruuhkavuosien huipuissa. Työikää vielä valtavasti edessä. Olemme saaneet uutta oppia ja yhdistäneet sen vanhaan vahvaan olemassa olevaan kokemukseen. Hieno kokemus. Kiitos LUT ja opiskelukaverit.

Huipputyyppejä, joista kuullaan vielä!

#elinikäinenoppiminen #lut #yhdessäenemmän #ecosysteemitämäkin #oppiminen #tietojohtaminen #diversiteetti #businesscoaching #kehittyminen 

Lue oma tarinani tästä: https://www.kmfuture.fi/tietoameista

 

 

https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/accenture/tulevaisuuden-tyoelamataitoja-ei-opita-luokkahuoneessa/6f652f64-3033-37b7-b722-23a3b1678f14?ref=linkedin:deb3

Osaamispula

Osaamispula

Lieneekö meillä riittävä osaaminen vai osaamispula?

Lumimyrskyisenä aamuna päätin jättää auton kotiin ja mennä asiakkaalle julkisilla. Hyppäsin Otaniemeen menevään bussiin ja valmistelin tulevaa tapaamistani, jossa tarkoituksena oli haastatella erästä asiakasta tietopääoma-asioissa. Ennen Otaniemeä huomasin neljä kaverusta, jotka jäivät samalla pysäkillä pois. Todennäköisesti intialaisia, menossa Aalto-yliopistolle opiskelemaan.

Minulla oli vielä aikaa, joten päätin pysähtyä kahville Otaniemen kirjastoon. Viereisessä pöydässä istui ryhmä opiskelijoita, jotka työstivät projektityötä englanniksi. Kuulin miehen sanovan:

”Sinä Miia olet niin avoin, onpa virkistävää”  Miia hämmentyy ja sanoo, ettei hän ole erityisen avoin, mutta ehkä sinulle. Jolloin mies tokaisee: ”Jos vertaan muihin suomalaisiin, joita olen tavannut, olet erittäin avoin ihminen” Kaikki nauravat. Lähden hymyssä suin kohti asiakasta.

Valtiovarainministeriön Mika Lintilä antoi professori Erkki Ormalalle Aalto-Yliopistosta tehtäväksi selvittää valtion toimien riittävyyttä ja relevanssia soveltavan tutkimuksen voimavarojen osalta sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n roolia elinkeinoelämää palvelevan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kannalta. Professori Ormala luovutti selvityksensä ministeri Lintilälle keskiviikkona 9. tammikuuta. (TEM)

Kestävä talouskasvu, tuottavuuskehitys ja työllisyys ovat riippuvaisia hyvin menestyvästä innovaatiotoiminnasta. Syinä erityisesti rahoituksen leikkaaminen innovaatiotoiminnasta ja tutkimuksesta.
Johtopäätökset ja suositukset
  • Kokonaisuutta hallitsevan ja ennakoitavan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan palauttaminen
  • Soveltavan tutkimuksen ja yhteistyörahoituksen kasvattaminen
  • VTT:n aseman vahvistaminen
  • Yhteistyön vahvistaminen ja eräissä tapauksissa alkuvaiheen ekosysteemikoordinaattori
  • Yliopistoille ja tutkimuslaitoksille selkeät kannustimet yhteistyöhön
  • Koulutusjärjestelmän ja työlupakäytäntöjen kehittäminen osaajapulan välttämiseksi
  • Rahoitusperiaatteiden kehittäminen
Professori nostaa esille myös osaamispulan ja koulutusnäkökulman. 

Innovatiivisuus vaatii diversiteettiä

”Globaalisti käydään massiivista kilpailua huippuosaajista. Mitä Suomessa teemme? Laitamme huippuosaajat tarveharkintaan. Sen jälkeen 6-8 kuukauden kuluttua mahdollisesti tulee lupa saada työviisumi Suomeen. Me koulutamme satoja huippuosaajia meidän yliopistoissa, sekä tohtoreita että maistereita, mutta sen jälkeen kun he valmistuvat, he joutuvat muuttamaan kotimaahansa ja hakemaan työviisumia. Mahdollisesti 8 kuukauden kuluttua se voidaan hänelle myöntää. Täytyy ymmärtää, että nämä ovat globaalisti haluttuja ihmisiä, eivät he odota kahdeksaa kuukautta. Olen itse toiminut aikanaan sellaisessa maassa, jossa puhelinsoitto riitti ulkomaisen työntekijän hankkimiseksi. Se maa oli Suomi”

 

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-lintila-julkisen-ja-yksityisen-sektorin-yhteistyo-avain-innovaatiopolitiikan-uudistamisessa

#elinikäinenoppiminen #tem #innovaatiokyky #henkilökohtainentietojohtaminen #kehityskeskustelu #lut #tietojohtaminen #dialogi #osaaminen

Pin It on Pinterest