Bitit, botit ja keinoälyt

Asiakkaan digitaalinen maailma

On botteja, bittejä ja keinoälyä. Tieto kulkee valtoimenaan asiakkaalta organisaatiolle ja toisin päin. Silti olemme vielä todella kankeita hyödyntämään kaikkea sitä tietoa, mikä on silmiemme edessä. Teknologian hyödyntämisestä puhumattakaan.

Asiakkaan kohtaaminen verkossa

Asiakaspalvelutaitoja on kehitetty kautta aikojen. Olemme silti asiakaspalvelutaidoissakin eräällä tavalla murroksessa. Vanhat tavat toimia eivät enää riitä. Tarvitaan uudistumiskykyä ymmärtää asiakkaan maailmaa myös virtuaaliselta kannalta.

Monella verkkosivulla on jo käytössä asiakaspalvelubotteja. Itsekin lisäsin sivuilleni botin, Tellun, joka tekee puolestani töitä täysin maksutta. Sen asentaminen vei aikaa vain viisi minuuttia, kun aiemmin olisi pitänyt tehdä asia todella paljon mutkikkaammin ja ajan kanssa.

Kun asioimme eri yritysten sivuilla, meistä jää aina jälki. Yrittäjä voi seurata, missä sivuilla käymme, mitä haemme ja missä viivähdämme pidempään. Nämä ovat kaikki signaaleja siitä, mistä olemme kiinnostuneita ja mitä kaipaamme. Tekoäly osaa yhä useammin tarjota meille tuotteita ja palveluita, joita muut ovat ostaneet, mutta myös kirjautuessamme meille sopivia tuotteita mallin tai koon perusteella.

Kirjauduin Helsingin kaupungin terveyskeskuksen sivuille saadakseni tilattua itselleni astmalääkettä. Lääkäriltä tuli tekstiviesti tunnin päästä. ”Olen tilannut sinulle xx lääkettä. Voit nyt hakea sen apteeksista”. Loistavaa! Yllätyin.

Verkko täydentää kohtaamista

Entä sitten varsinainen asiakaskohtaaminen puhelimitse/sähköpostilla/ verkossa/kasvotusten? Kirjaamme asiakkaiden tietoa crm-järjestelmiimme asiakkaan kohdatessamme ja se auttaa meitä tulevissa kohtaamisissa tai markkinoinnissa. Miten hyvin voimme hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa, joka meille on tullut chatbotin kautta, sähköpostilla yms.?

Mutta miltä näyttää asiakkaan virtuaalinen maailma? Se on erilainen kuin kasvotusten. Hyvä myyjä ymmärtää asiakkaan reitit ja polut sekä hyödyntää tiedon tehokkaasti. Tekoäly auttaa meitä siinä.

Kerroin eräälle chatbotille vastauksia hänen kysymyksiinsä. Yhteydenottopyynnön, tuotteen ja palvelun tiedot, yhteystietoni. Sain sähköpostin, jossa kysyttiin samoja asioita uudelleen. Lukiessani viestiä ajattelin, miksi, johan nuo tiedot olivat hänellä olemassa. Asia ei edistynyt, kauppoja ei tullut. Harmi.

Tiedon hallintaan löytyy paljon mahdollisuuksia. Asiakashallinta-järjestelmät, ERP:t ja muut. Tarvitsemme kuitenkin käytännön tasolla harjoittelua, miten asiakkaan kohdatessamme toimimme. Mitä kysymme, miten kerromme, miten haastamme ostamaan. Miten teemme asiat helpoksi asiakkaalle ja toisaalta myös meille itsellemme.

Etiikasta ja tekoälystä puhutaan paljon. Ja hyvä niin. Meidän ei silti kannata pelätä perustietojen antamista. Tietoa hyödyntämällä voidaan luoda meille sopivia palveluita ja tarjota meille sopivia tuotteita. Samalla se helpottaa meidän elämäämme ja voimme keskittyä meille tärkeisiin asioihin.

Autamme organisaatioita kehittämään asiakkaan kohtaamisen laatua ja tuloksellisuutta digitaalisessa ympäristössä.

Ota yhteyttä – jos voimme auttaa teitä suunnittelemaan digitaalisen, toimivan ja elämää helpottavan asiakaspolun. https://www.kmfuture.fi

Elinikäinen oppiminen

Tarvitsemme monenlaisia keinoja osaamisen kehittämiseksi myös jatkuvana kehittymisenä organisaatioiden sisällä.  Työ tulee muuttumaan monella. Innovaatiokyvykkyys ja kilpailukyky edellyttää diversiteettiä, erilaisuutta, erilaisia näkökulmia, osaamista ja toisten ymmärtämistä. 
Voimme itse vaikuttaa siihen, olemmeko mukana tulevaisuudessa vai emme. (haastateltavani kommentti eilen)

Elinikäinen oppiminen on viimeistään nyt tarpeen ymmärtää ja laittaa toimeksi. Kevään kehityskeskusteluissa on tuhannen taalan paikka keskustella hieman syvemmin, miten henkilö näkee tulevan kehityksen vaikuttavan hänen työhönsä ja missä hän näkee olevansa muutaman vuoden kuluttua.

Miten hän voi varmistaa oman markkina-arvonsa tulevassa kehityksessä?

Organisaation sisällä oppia voidaan monella tavalla, työkierto, uusien tehtävien oppiminen, tiedon luominen yhdessä, jakaminen, yhteiskehittäminen yli toimintojen ja paljon muuta.

Accenture toteutti syksyllä 2018 yhdessä Henry ry:n kanssa Tulevaisuuden työvoima – kyselyn:  

”Yli 200 suomalaista henkilöstön kehittämisen ja johtamisen ammattilaista näki, että vahvojen digitaalisten kykyjen rinnalla tärkeimmät taidot tulevaisuudessa liittyvät luovaan ajatteluun, yrittäjämäiseen kokeilemiseen, valmentavaan johtamiseen sekä ylipäätään kykyyn oppia ja sopeutua.” (Talouselämä, Accenture, linkki alla)

Coaching – valmentava johtaminen on keino, jonka olen itse todennut auttavan yksilöllistä oppimista, vaikuttavuutta, uudistumiskykyä. Coachingissa henkilö itse reflektoi tilannettaan, toimintaansa ja hän löytää keinoja kokeilla asioita eri tavalla. Tavoitteena on auttaa henkilöä onnistumaan omassa työssään ja päästä tavoitteisiinsa. 

Neuro- ja käyttäytymistieteellinen tutkimus on osoittanut, että kokemuksellisuus tekee oppimisesta nopeampaa ja tehokkaampaa, koska siinä ihminen osallistuu aktiivisesti ja on kokonaisvaltaisesti läsnä. (Talouselämä)

Uudenlaisia opiskelumahdollisuuksia myös etänä

Teknologia antaa monipuolisia mahdollisuuksia myös oppimiseen. Verkkokursseja löytyy niin läheltä kuin kaukaa, monet maksuttomasti. On oikeastaan omasta halusta ja mielenkiinnosta kiinni, mitä opiskelee. Oikeastaan tarvitaan vain vähän innostusta ja rohkeutta matkaan. Siitä voi aueta käytännössä mitä vain tulevaisuudessa uran kannalta.

Aikuisopiskelijan arkea

Itse päätin pari vuotta sitten lähetä päivittämään osaamistani Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Elämäni tärkeimpiä päätöksiä. Meitä on ryhmä aikuisia, erilaisissa organisaatioissa ja toimialoilla työskenteleviä, innokkaita oppijoita.  Keski-ikämme taitaa olla 40-45 vuotta, mutta skaalamme on laaja, 30-60-vuotiaita. Olemme perheellisiä opiskelijoita työnohessa, vaativissa töissä ja elämäntilanteissa, ruuhkavuosien huipuissa. Työikää vielä valtavasti edessä. Olemme saaneet uutta oppia ja yhdistäneet sen vanhaan vahvaan olemassa olevaan kokemukseen. Hieno kokemus. Kiitos LUT ja opiskelukaverit.

Huipputyyppejä, joista kuullaan vielä!

#elinikäinenoppiminen #lut #yhdessäenemmän #ecosysteemitämäkin #oppiminen #tietojohtaminen #diversiteetti #businesscoaching #kehittyminen 

Lue oma tarinani tästä: https://www.kmfuture.fi/tietoameista

 

 

https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/accenture/tulevaisuuden-tyoelamataitoja-ei-opita-luokkahuoneessa/6f652f64-3033-37b7-b722-23a3b1678f14?ref=linkedin:deb3

Osaamispula

Lieneekö meillä riittävä osaaminen vai osaamispula?

Lumimyrskyisenä aamuna päätin jättää auton kotiin ja mennä asiakkaalle julkisilla. Hyppäsin Otaniemeen menevään bussiin ja valmistelin tulevaa tapaamistani, jossa tarkoituksena oli haastatella erästä asiakasta tietopääoma-asioissa. Ennen Otaniemeä huomasin neljä kaverusta, jotka jäivät samalla pysäkillä pois. Todennäköisesti intialaisia, menossa Aalto-yliopistolle opiskelemaan.

Minulla oli vielä aikaa, joten päätin pysähtyä kahville Otaniemen kirjastoon. Viereisessä pöydässä istui ryhmä opiskelijoita, jotka työstivät projektityötä englanniksi. Kuulin miehen sanovan:

”Sinä Miia olet niin avoin, onpa virkistävää”  Miia hämmentyy ja sanoo, ettei hän ole erityisen avoin, mutta ehkä sinulle. Jolloin mies tokaisee: ”Jos vertaan muihin suomalaisiin, joita olen tavannut, olet erittäin avoin ihminen” Kaikki nauravat. Lähden hymyssä suin kohti asiakasta.

Valtiovarainministeriön Mika Lintilä antoi professori Erkki Ormalalle Aalto-Yliopistosta tehtäväksi selvittää valtion toimien riittävyyttä ja relevanssia soveltavan tutkimuksen voimavarojen osalta sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n roolia elinkeinoelämää palvelevan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kannalta. Professori Ormala luovutti selvityksensä ministeri Lintilälle keskiviikkona 9. tammikuuta. (TEM)

Kestävä talouskasvu, tuottavuuskehitys ja työllisyys ovat riippuvaisia hyvin menestyvästä innovaatiotoiminnasta. Syinä erityisesti rahoituksen leikkaaminen innovaatiotoiminnasta ja tutkimuksesta.
Johtopäätökset ja suositukset
  • Kokonaisuutta hallitsevan ja ennakoitavan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan palauttaminen
  • Soveltavan tutkimuksen ja yhteistyörahoituksen kasvattaminen
  • VTT:n aseman vahvistaminen
  • Yhteistyön vahvistaminen ja eräissä tapauksissa alkuvaiheen ekosysteemikoordinaattori
  • Yliopistoille ja tutkimuslaitoksille selkeät kannustimet yhteistyöhön
  • Koulutusjärjestelmän ja työlupakäytäntöjen kehittäminen osaajapulan välttämiseksi
  • Rahoitusperiaatteiden kehittäminen
Professori nostaa esille myös osaamispulan ja koulutusnäkökulman. 
Innovatiivisuus vaatii diversiteettiä
”Globaalisti käydään massiivista kilpailua huippuosaajista. Mitä Suomessa teemme? Laitamme huippuosaajat tarveharkintaan. Sen jälkeen 6-8 kuukauden kuluttua mahdollisesti tulee lupa saada työviisumi Suomeen. Me koulutamme satoja huippuosaajia meidän yliopistoissa, sekä tohtoreita että maistereita, mutta sen jälkeen kun he valmistuvat, he joutuvat muuttamaan kotimaahansa ja hakemaan työviisumia. Mahdollisesti 8 kuukauden kuluttua se voidaan hänelle myöntää. Täytyy ymmärtää, että nämä ovat globaalisti haluttuja ihmisiä, eivät he odota kahdeksaa kuukautta. Olen itse toiminut aikanaan sellaisessa maassa, jossa puhelinsoitto riitti ulkomaisen työntekijän hankkimiseksi. Se maa oli Suomi”

 

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-lintila-julkisen-ja-yksityisen-sektorin-yhteistyo-avain-innovaatiopolitiikan-uudistamisessa

#elinikäinenoppiminen #tem #innovaatiokyky #henkilökohtainentietojohtaminen #kehityskeskustelu #lut #tietojohtaminen #dialogi #osaaminen