Miksi tietojohtaminen?

Miksi tietojohtaminen?

Tietojohtaminen (Knowledge management) on varsin tuore tieteenala, joka on syntynyt 1990-luvun alussa käytännön tarpeista. Tieto ja osaaminen ovat yrityksen menestystekijöitä. Tietopääoman osuus (eli aineeton pääoma) on jo yli 84% yritysten pääomasta (S&P 500 indeksin yritykset keskimäärin, v. 2015).

Tarvitaan siis keinoja ja kykyä luoda arvoa tiedolla ja osaamisella. Tämä tarkoittaa käytännössä erilaisia menetelmiä ja käytäntöjä, kuin teollisessa maailmassa on ollut käytössä aiemmin.

Tieto on strateginen resurssi, jolla voi tuottaa lisäarvoa, uutta liiketoimintaa, parempaa palvelua ja sen avulla voidaan innovoida.

Olemme jo nähneet harppauksia erilaisessa muutoksessa, teknologian kehittymisessä, tiedon määrän lisääntymisessä, globalisaationa, vastuullisuuden tarpeena, alustataloutena ja jatkuvana muutoksena. 

%

Yritysten pääomasta on tietopääomaa

Tietojohtaminen

  • valjastaa tiedon organisaation käyttöön palvelemaan liiketoimintaa tehokkaasti (Laihonen et al.2013)
  • parantaa yrityksen arvonluontia kehittämällä yrityksen tietoprosesseja (Kianto, 2011)
  • auttaa tunnistamaan, mittaamaan ja johtamaan tietopääomaa ja luoda sillä lisäarvoa (Ståhle, 2003)

Mihin yrityksen menestys perustuu, kun tieto toimii tuotantotekijänä?

Resurssipohjaisen strategiateorian mukaan yrityksen kilpailukyky perustuu niiden hallinnoimiin resursseihin ja kyvykkyyksiin. Tietoperustaisen näkemyksen mukaan resurssit ovat luonteeltaan aineettomia tietoresursseja.

Näin tietopääoma, kyky johtaa, kehittää ja luoda tietoa ovat keino parantaa suorituskykyä ja luoda kilpailuetua. Tietopääoman mallintaminen, kartoitus, mittaus ja johtamiskäytännöt tukevat tietopääoman jatkuvaa kehittämistä ja strategisia tavoitteita.

Tietoarkkitehtuuri ja tiedon hallinta

Tiedon määrä on kasvanut aivan valtavasti ja sen hallinnointi on tullut tärkeämmäksi. Tiedon hyödyntäminen tekoälyn avulla vaatii tiedon hallintaa ja sen tallentamista oikeanlaisesti, jotta siihen voidaan luottaa ja löytää se helposti. Aplikaatioita on valtava määrä. Yrittäjänä voit helposti tarvita ja käyttää 20-40 aplikaatiota, joiden avulla toimit päivittäin. Vanhoissa organisaatioissa voi olla tietoa tallennettuna usealta kymmeneltä vuodelta erilaisissa pitkissä dokumenteissa, arkistoissa tallennettuna ja vaikeasti löydettävänä tai hyödynnettävänä. 

Tietosuojakäytänteet, tiedon tallentaminen ja eettinen tiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa mietityttää kuluttajia tällä hetkellä. 

Johtamisen kannalta:

Organisaatioilla on omia käytäntöjä, joita kehittämällä voidaan saada tieto tehokkaasti organisaation käyttöön. Esimiestyön tulee tukea tietoprosesseja – oppimista, tiedon luomista, lisäämistä, jakamista, ja asioiden kyseenalaistamista. Työntekijöiden osallistaminen päätöksentekoon, vuorovaikutuksen ja dialogin vahvistaminen auttavat tiedon kulkua ja sitoutumista. Jyrkän hierarkisen lähtökohdan sijasta, voidaan johtamisessa siirtyä hieman osallistavampaan suuntaan pikkuhiljaa.

 

Nyt olisi tuhannen taalan paikka käydä työyhteisössä dialogia – miten voimme tulevaisuudessa hyödyntää tietoa ja teknologiaa liiketoimintamme hyödyksi. 

Työntekijänä tietotyössä

Kuka on tietotyössä? Yhä useammat, vaikkei sitä tällä hetkellä uskoisi. 

Työn murros tulee näkymään meille kaikille myös tiedon kautta. Tulemme törmäämään monenlaisiin tilanteisiin, joissa tieto kulkee meille eri tavoilla kuin nyt. Näemme sen myös yksityiselämän puolella erilaisten palveluntarjoajien kautta. Miten tilaamme matkustusliput, asioimme verkkopankissa, tilaamme ruuan verkossa. Nämä kaikki auttavat meitä ymmärtämään mitä on tapahtumassa ja miten voimme hyödyntää tätä omassa työssä. 

Työntekijän näkökulmasta tieto on osoitus omasta osaamisesta, kyvystä tehdä erilaisia asioita ja saada aikaan sillä tulosta. Siksi työntekijän on tärkeää kasvattaa ja laajentaa omaa osaamistaan jatkuvasti, jotta säilyttää oman markkina-arvon. 

Työelämässä tarvitaan jatkuvaa kehittymistä, teknologista ymmärrystä, ongelmanratkaisutaitoja ja keinoja ymmärtää laajoja monimutkaisia kokonaisuuksia. Tämä edellyttää kokemusta. Siksi on tärkeää, että organisaatioissa on työssä erilaisia työntekijöitä erilaisilla taustoilla, iällä, kokemuksella, osaamisella jne. Diversiteetti tuo mahdollisuuksia luoda uutta. Toisaalta tietotyöläiset kaipaavat erilaista johtamista kuin ennen. Itseohjautuvuuden arvostaminen ja matalat hierarkiat ovat nostaneet päätään. Työntekijää ei kuitenkaan voi jättää yksin, vaan tarvitaan tukea ja ohjausta edelleen, työhyvinvoinnin ja kyvykkyyden kehittämiseksi. Siksi tietojohtamisen käytäntöjen tuominen organisaatioon edistää monella tavalla työhyvinvointia ja kehittymistä.

Entä teknologia?

Teknologian kehittyminen luo uusia tapoja ja mahdollisuuksia tiedon kehittämiseen, luomiseen ja jakamiseen. Teknologia onkin väline, joka mahdollistaa tehokkaan tiedon virran. Joskus mennään harhaan sillä, että päätetään hankkia uusi ERP-järjestelmä ja ajatellaan, että se mullistaa kaiken.

Tarvitaan valmistavaa suunnittelua, henkilöstön osallisuutta, työntekijänäkökulmaa mukaan valmistavaan työhön.

Tarvitaan myös ymmärrystä, mikä on mahdollista, mitä teknologian avulla voidaan saavuttaa? Ja tarvitaan dialogia siihen, miten me voimme hyödyntää teknologiaa meidän strategisiin tavoitteisiimme? Miten teknologia voi auttaa meitä? Strategialähtöinen tapa teknologiahankintoihin ei teknologia edellä. 

Implementointivaihe on tärkeä kohta miettiä myös prosessien kannalta, ja miten hyödynnetään helpommin saatavaa tietoa, mihin käytetään se aika, joka jää vapaaksi tiedon etsimiseltä tai joka vapautuu tehokkuuden saavuttamisesta. Työkin muuttuu itsessään ja se on hieno mahdollisuus luoda uutta lisäarvoa asiakkaalle tai sidosryhmille.

Olemme kumppanisi tietojohtamisen ja johtamisen parhaiden tapojen kehittämisessä.

Lue lisää meistä.

 

Tee tietojohtamisen pikatesti

Testaa miten hyvin teillä johdetaan tietoa. Missä olette hyviä ja missä vielä kehitettävää? 

Ota yhteyttä - keskustellaan lisää.

2 + 7 =

Arvot arjessa

Arvot arjessa

Miten yrityksen arvot näkyvät teidän arjessa? 

Yrityksen arvoilla on erityisesti toimintaa ohjaavia periaatteita, joilla on vaikutusta sisäiseen ja ulkoiseen toimintatapaamme. Arvot ovat pohja luottamukselle, pelisäännöille ja perusarvoille. Miten me toimimme, kohtaamme ja olemme?  

Arvoilla on siis suora vaikutus organisaatiokulttuuriin, vai onko?  

Isoissa organisaatioissa arvot on usein määritelty työryhmissä, joissa toivottavasti on ollut mukana henkilöstön edustajia eri puolilta organisaatiota. Esimiehet ovat saaneet tehtäväksi käydä arvot läpi henkilöstön kanssa yhdessä. 

Joissakin organisaatioissa arvoja ei ole käsitelty lainkaan tai ne on ”työpöydän laatikossa” eivätkä ole jääneet mieleen tai toimintaan, eikä niillä ole siten ollut vaikutusta yhteisen kulttuurin luomisessa.  

 

 Arvot vaativat keskustelua ja ymmärrystä. 

Monella yrityksellä arvot voivat olla yksittäisiä sanoja tai teemoja, kuten: asiakaslähtöisyys, vastuunotto, sitoutuminen, tiimihenki. 

Mitä nämä käytännössä tarkoittavat organisaatiollemme, tiimillemme, meille ja minulle tänään ja huomenna?

Miten ne näkyvät ulospäin toiminnassamme?

Mitä ne kertovat meistä? 

 

Arvot testataan jokapäiväisessä arjen toiminnassa 

Entä pystynkö itse sitoutumaan näihin arvoihin?  

Meillä on kaikilla omat arvomme, jonka mukaisesti toimimme ja niillä on iso merkitys siihen, miten näemme työnantajamme, toiset ihmiset ja yhteisöt, jotka toimivat lähellämme. Yhteiskunnalliset tai ympäristöystävälliset arvot ovat nousseet laajemmin esiin viime vuosina. Mutta entä ihan perusarvot, miten kuuntelemme toisiamme, miten hyväksyvästi arvostamme toistemme mielipiteitä? Entä miten tervehdimme toisiamme käytävillä?  

Myös itse liiketoimintaan liittyvät asiat voivat aiheuttaa ristiriitoja arvojemme kohtaamiseen. Miten rehellisesti toimimme asiakkaitamme kohtaan esimerkiksi hinnoittelussa? Entä millaisia päätöksiä teemme henkilöstöä kohtaan? Palkkaammeko uusia sisään luoden kuvaa pitkäaikaisista työsuhteista, kun tiedämme, että pian joudumme lomauttamaan tai irtisanomaan osan, kun tilausmäärä vähenee syksyllä?

Näistä ja monesta paljon pienemmästäkin asiasta voi syntyä ristiriitoja organisaation arvojen ja omien arvojen kesken. Näillä on väistämättä vaikutusta henkilöstötyytyväisyyteen ja motivaatioon. Tätä on vaikea paikata puhumalla. Teot merkitsevät.

Miten saisin arvot elämään organisaatiossani? 

Entäpä, jos osallistaisi henkilöstön laajemmin arvokeskusteluun?

1) Varaa aikaa arvokeskustelulle. Rauhallinen, turvallinen, inspiroiva paikka.

2) Osallista henkilöstösi mukaan arvokeskusteluun.

3) Luokaa arvot, joilla on merkitystä teille kaikille ja laittakaa ne arvojärjestykseen.

4) Visualisointi ja esillä pitäminen auttavat muistamaan arvot ja niihin on hyvä myös palata. Laita vaikka seinälle tai johonkin muuhun näkyvään paikkaan.

5) Arvioikaa arvoja aika ajoin ja miettikää, miten ne ovat näkyneet ja vaikuttaneet toimintaan.

 

Tarvitsetko tukea työyhteisön arvojen kehittämiseen?

Kysy lisää. Meillä on sinulle tarvittavat työkalut ja keinot laadukkaaseen arvokeskusteluun ja henkilöstön sitouttamiseen arvojen mukaiseen toimintaan.

Lue lisää tästä

 

Kuuntele: Arvot Arjessa - podcast

by Tarja Eloranta | Havaintoja työelämästä

Mukavaa ja arvorikasta työviikkoa,

Tarja 

puhelin 045 2275021

Ota yhteyttä - keskustellaan lisää.

8 + 1 =

Asiakkaan virtuaalinen maailma

Asiakkaan virtuaalinen maailma

On botteja, bittejä ja keinoälyä. Tieto kulkee valtoimenaan asiakkaalta organisaatiolle ja toisin päin. Silti olemme vielä todella kankeita hyödyntämään kaikkea sitä tietoa, mikä on silmiemme edessä. Teknologian hyödyntämisestä puhumattakaan.

Asiakkaan kohtaaminen verkossa

Asiakaspalvelutaitoja on kehitetty kautta aikojen. Olemme silti asiakaspalvelutaidoissakin eräällä tavalla murroksessa. Vanhat tavat toimia eivät enää riitä. Tarvitaan uudistumiskykyä ymmärtää asiakkaan maailmaa myös virtuaaliselta kannalta.

Monella verkkosivulla on jo käytössä asiakaspalvelubotteja. Itsekin lisäsin sivuilleni botin, Tellun, joka tekee puolestani töitä täysin maksutta. Sen asentaminen vei aikaa vain viisi minuuttia, kun aiemmin olisi pitänyt tehdä asia todella paljon mutkikkaammin ja ajan kanssa.

Kun asioimme eri yritysten sivuilla, meistä jää aina jälki. Yrittäjä voi seurata, missä sivuilla käymme, mitä haemme ja missä viivähdämme pidempään. Nämä ovat kaikki signaaleja siitä, mistä olemme kiinnostuneita ja mitä kaipaamme. Tekoäly osaa yhä useammin tarjota meille tuotteita ja palveluita, joita muut ovat ostaneet, mutta myös kirjautuessamme meille sopivia tuotteita mallin tai koon perusteella.

Kirjauduin Helsingin kaupungin terveyskeskuksen sivuille saadakseni tilattua itselleni astmalääkettä. Lääkäriltä tuli tekstiviesti tunnin päästä. ”Olen tilannut sinulle xx lääkettä. Voit nyt hakea sen apteeksista”. Loistavaa! Yllätyin.

Verkko täydentää kohtaamista

Entä sitten varsinainen asiakaskohtaaminen puhelimitse/sähköpostilla/ verkossa/kasvotusten? Kirjaamme asiakkaiden tietoa crm-järjestelmiimme asiakkaan kohdatessamme ja se auttaa meitä tulevissa kohtaamisissa tai markkinoinnissa. Miten hyvin voimme hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa, joka meille on tullut chatbotin kautta, sähköpostilla yms.?

Mutta miltä näyttää asiakkaan virtuaalinen maailma? Se on erilainen kuin kasvotusten. Hyvä myyjä ymmärtää asiakkaan reitit ja polut sekä hyödyntää tiedon tehokkaasti. Tekoäly auttaa meitä siinä.

Kerroin eräälle chatbotille vastauksia hänen kysymyksiinsä. Yhteydenottopyynnön, tuotteen ja palvelun tiedot, yhteystietoni. Sain sähköpostin, jossa kysyttiin samoja asioita uudelleen. Lukiessani viestiä ajattelin, miksi, johan nuo tiedot olivat hänellä olemassa. Asia ei edistynyt, kauppoja ei tullut. Harmi.

Tiedon hallintaan löytyy paljon mahdollisuuksia. Asiakashallinta-järjestelmät, ERP:t ja muut. Tarvitsemme kuitenkin käytännön tasolla harjoittelua, miten asiakkaan kohdatessamme toimimme. Mitä kysymme, miten kerromme, miten haastamme ostamaan. Miten teemme asiat helpoksi asiakkaalle ja toisaalta myös meille itsellemme.

Etiikasta ja tekoälystä puhutaan paljon. Ja hyvä niin. Meidän ei silti kannata pelätä perustietojen antamista. Tietoa hyödyntämällä voidaan luoda meille sopivia palveluita ja tarjota meille sopivia tuotteita. Samalla se helpottaa meidän elämäämme ja voimme keskittyä meille tärkeisiin asioihin.

Autamme organisaatioita kehittämään asiakkaan kohtaamisen laatua ja tuloksellisuutta digitaalisessa ympäristössä.

Elinikäinen oppiminen

Elinikäinen oppiminen

Tarvitsemme monenlaisia keinoja osaamisen kehittämiseksi myös jatkuvana kehittymisenä organisaatioiden sisällä.  Työ tulee muuttumaan monella. Innovaatiokyvykkyys ja kilpailukyky edellyttää diversiteettiä, erilaisuutta, erilaisia näkökulmia, osaamista ja toisten ymmärtämistä. 
Voimme itse vaikuttaa siihen, olemmeko mukana tulevaisuudessa vai emme. (haastateltavani kommentti eilen)

Elinikäinen oppiminen on viimeistään nyt tarpeen ymmärtää ja laittaa toimeksi. Kevään kehityskeskusteluissa on tuhannen taalan paikka keskustella hieman syvemmin, miten henkilö näkee tulevan kehityksen vaikuttavan hänen työhönsä ja missä hän näkee olevansa muutaman vuoden kuluttua.

Miten hän voi varmistaa oman markkina-arvonsa tulevassa kehityksessä?

Organisaation sisällä oppia voidaan monella tavalla, työkierto, uusien tehtävien oppiminen, tiedon luominen yhdessä, jakaminen, yhteiskehittäminen yli toimintojen ja paljon muuta.

Accenture toteutti syksyllä 2018 yhdessä Henry ry:n kanssa Tulevaisuuden työvoima – kyselyn:  

”Yli 200 suomalaista henkilöstön kehittämisen ja johtamisen ammattilaista näki, että vahvojen digitaalisten kykyjen rinnalla tärkeimmät taidot tulevaisuudessa liittyvät luovaan ajatteluun, yrittäjämäiseen kokeilemiseen, valmentavaan johtamiseen sekä ylipäätään kykyyn oppia ja sopeutua.” (Talouselämä, Accenture, linkki alla)

Coaching – valmentava johtaminen on keino, jonka olen itse todennut auttavan yksilöllistä oppimista, vaikuttavuutta, uudistumiskykyä. Coachingissa henkilö itse reflektoi tilannettaan, toimintaansa ja hän löytää keinoja kokeilla asioita eri tavalla. Tavoitteena on auttaa henkilöä onnistumaan omassa työssään ja päästä tavoitteisiinsa. 

Neuro- ja käyttäytymistieteellinen tutkimus on osoittanut, että kokemuksellisuus tekee oppimisesta nopeampaa ja tehokkaampaa, koska siinä ihminen osallistuu aktiivisesti ja on kokonaisvaltaisesti läsnä. (Talouselämä)

Uudenlaisia opiskelumahdollisuuksia myös etänä

Teknologia antaa monipuolisia mahdollisuuksia myös oppimiseen. Verkkokursseja löytyy niin läheltä kuin kaukaa, monet maksuttomasti. On oikeastaan omasta halusta ja mielenkiinnosta kiinni, mitä opiskelee. Oikeastaan tarvitaan vain vähän innostusta ja rohkeutta matkaan. Siitä voi aueta käytännössä mitä vain tulevaisuudessa uran kannalta.

Aikuisopiskelijan arkea

Itse päätin pari vuotta sitten lähetä päivittämään osaamistani Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Elämäni tärkeimpiä päätöksiä. Meitä on ryhmä aikuisia, erilaisissa organisaatioissa ja toimialoilla työskenteleviä, innokkaita oppijoita.  Keski-ikämme taitaa olla 40-45 vuotta, mutta skaalamme on laaja, 30-60-vuotiaita. Olemme perheellisiä opiskelijoita työnohessa, vaativissa töissä ja elämäntilanteissa, ruuhkavuosien huipuissa. Työikää vielä valtavasti edessä. Olemme saaneet uutta oppia ja yhdistäneet sen vanhaan vahvaan olemassa olevaan kokemukseen. Hieno kokemus. Kiitos LUT ja opiskelukaverit.

Huipputyyppejä, joista kuullaan vielä!

#elinikäinenoppiminen #lut #yhdessäenemmän #ecosysteemitämäkin #oppiminen #tietojohtaminen #diversiteetti #businesscoaching #kehittyminen 

Lue oma tarinani tästä: https://www.kmfuture.fi/tietoameista

 

 

https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/accenture/tulevaisuuden-tyoelamataitoja-ei-opita-luokkahuoneessa/6f652f64-3033-37b7-b722-23a3b1678f14?ref=linkedin:deb3

Osaamispula

Osaamispula

Lieneekö meillä riittävä osaaminen vai osaamispula?

Lumimyrskyisenä aamuna päätin jättää auton kotiin ja mennä asiakkaalle julkisilla. Hyppäsin Otaniemeen menevään bussiin ja valmistelin tulevaa tapaamistani, jossa tarkoituksena oli haastatella erästä asiakasta tietopääoma-asioissa. Ennen Otaniemeä huomasin neljä kaverusta, jotka jäivät samalla pysäkillä pois. Todennäköisesti intialaisia, menossa Aalto-yliopistolle opiskelemaan.

Minulla oli vielä aikaa, joten päätin pysähtyä kahville Otaniemen kirjastoon. Viereisessä pöydässä istui ryhmä opiskelijoita, jotka työstivät projektityötä englanniksi. Kuulin miehen sanovan:

”Sinä Miia olet niin avoin, onpa virkistävää”  Miia hämmentyy ja sanoo, ettei hän ole erityisen avoin, mutta ehkä sinulle. Jolloin mies tokaisee: ”Jos vertaan muihin suomalaisiin, joita olen tavannut, olet erittäin avoin ihminen” Kaikki nauravat. Lähden hymyssä suin kohti asiakasta.

Valtiovarainministeriön Mika Lintilä antoi professori Erkki Ormalalle Aalto-Yliopistosta tehtäväksi selvittää valtion toimien riittävyyttä ja relevanssia soveltavan tutkimuksen voimavarojen osalta sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n roolia elinkeinoelämää palvelevan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kannalta. Professori Ormala luovutti selvityksensä ministeri Lintilälle keskiviikkona 9. tammikuuta. (TEM)

Kestävä talouskasvu, tuottavuuskehitys ja työllisyys ovat riippuvaisia hyvin menestyvästä innovaatiotoiminnasta. Syinä erityisesti rahoituksen leikkaaminen innovaatiotoiminnasta ja tutkimuksesta.
Johtopäätökset ja suositukset
  • Kokonaisuutta hallitsevan ja ennakoitavan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan palauttaminen
  • Soveltavan tutkimuksen ja yhteistyörahoituksen kasvattaminen
  • VTT:n aseman vahvistaminen
  • Yhteistyön vahvistaminen ja eräissä tapauksissa alkuvaiheen ekosysteemikoordinaattori
  • Yliopistoille ja tutkimuslaitoksille selkeät kannustimet yhteistyöhön
  • Koulutusjärjestelmän ja työlupakäytäntöjen kehittäminen osaajapulan välttämiseksi
  • Rahoitusperiaatteiden kehittäminen
Professori nostaa esille myös osaamispulan ja koulutusnäkökulman. 

Innovatiivisuus vaatii diversiteettiä

”Globaalisti käydään massiivista kilpailua huippuosaajista. Mitä Suomessa teemme? Laitamme huippuosaajat tarveharkintaan. Sen jälkeen 6-8 kuukauden kuluttua mahdollisesti tulee lupa saada työviisumi Suomeen. Me koulutamme satoja huippuosaajia meidän yliopistoissa, sekä tohtoreita että maistereita, mutta sen jälkeen kun he valmistuvat, he joutuvat muuttamaan kotimaahansa ja hakemaan työviisumia. Mahdollisesti 8 kuukauden kuluttua se voidaan hänelle myöntää. Täytyy ymmärtää, että nämä ovat globaalisti haluttuja ihmisiä, eivät he odota kahdeksaa kuukautta. Olen itse toiminut aikanaan sellaisessa maassa, jossa puhelinsoitto riitti ulkomaisen työntekijän hankkimiseksi. Se maa oli Suomi”

 

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-lintila-julkisen-ja-yksityisen-sektorin-yhteistyo-avain-innovaatiopolitiikan-uudistamisessa

#elinikäinenoppiminen #tem #innovaatiokyky #henkilökohtainentietojohtaminen #kehityskeskustelu #lut #tietojohtaminen #dialogi #osaaminen

Pin It on Pinterest