Tietojohtaminen (Knowledge management) on varsin tuore tieteenala, joka on syntynyt 1990-luvun alussa käytännön tarpeista. Tieto ja osaaminen ovat yrityksen menestystekijöitä. Tietopääoman osuus (eli aineeton pääoma) on jo yli 84% yritysten pääomasta (S&P 500 indeksin yritykset keskimäärin, v. 2015).

Tarvitaan siis keinoja ja kykyä luoda arvoa tiedolla ja osaamisella. Tämä tarkoittaa käytännössä erilaisia menetelmiä ja käytäntöjä, kuin teollisessa maailmassa on ollut käytössä aiemmin.

Tieto on strateginen resurssi, jolla voi tuottaa lisäarvoa, uutta liiketoimintaa, parempaa palvelua ja sen avulla voidaan innovoida.

Olemme jo nähneet harppauksia erilaisessa muutoksessa, teknologian kehittymisessä, tiedon määrän lisääntymisessä, globalisaationa, vastuullisuuden tarpeena, alustataloutena ja jatkuvana muutoksena. 

%

Yritysten pääomasta on tietopääomaa

Tietojohtaminen

  • valjastaa tiedon organisaation käyttöön palvelemaan liiketoimintaa tehokkaasti (Laihonen et al.2013)
  • parantaa yrityksen arvonluontia kehittämällä yrityksen tietoprosesseja (Kianto, 2011)
  • auttaa tunnistamaan, mittaamaan ja johtamaan tietopääomaa ja luoda sillä lisäarvoa (Ståhle, 2003)

Mihin yrityksen menestys perustuu, kun tieto toimii tuotantotekijänä?

Resurssipohjaisen strategiateorian mukaan yrityksen kilpailukyky perustuu niiden hallinnoimiin resursseihin ja kyvykkyyksiin. Tietoperustaisen näkemyksen mukaan resurssit ovat luonteeltaan aineettomia tietoresursseja.

Näin tietopääoma, kyky johtaa, kehittää ja luoda tietoa ovat keino parantaa suorituskykyä ja luoda kilpailuetua. Tietopääoman mallintaminen, kartoitus, mittaus ja johtamiskäytännöt tukevat tietopääoman jatkuvaa kehittämistä ja strategisia tavoitteita.

Tietoarkkitehtuuri ja tiedon hallinta

Tiedon määrä on kasvanut aivan valtavasti ja sen hallinnointi on tullut tärkeämmäksi. Tiedon hyödyntäminen tekoälyn avulla vaatii tiedon hallintaa ja sen tallentamista oikeanlaisesti, jotta siihen voidaan luottaa ja löytää se helposti. Aplikaatioita on valtava määrä. Yrittäjänä voit helposti tarvita ja käyttää 20-40 aplikaatiota, joiden avulla toimit päivittäin. Vanhoissa organisaatioissa voi olla tietoa tallennettuna usealta kymmeneltä vuodelta erilaisissa pitkissä dokumenteissa, arkistoissa tallennettuna ja vaikeasti löydettävänä tai hyödynnettävänä. 

Tietosuojakäytänteet, tiedon tallentaminen ja eettinen tiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa mietityttää kuluttajia tällä hetkellä. 

Johtamisen kannalta:

Organisaatioilla on omia käytäntöjä, joita kehittämällä voidaan saada tieto tehokkaasti organisaation käyttöön. Esimiestyön tulee tukea tietoprosesseja – oppimista, tiedon luomista, lisäämistä, jakamista, ja asioiden kyseenalaistamista. Työntekijöiden osallistaminen päätöksentekoon, vuorovaikutuksen ja dialogin vahvistaminen auttavat tiedon kulkua ja sitoutumista. Jyrkän hierarkisen lähtökohdan sijasta, voidaan johtamisessa siirtyä hieman osallistavampaan suuntaan pikkuhiljaa.

 

Nyt olisi tuhannen taalan paikka käydä työyhteisössä dialogia – miten voimme tulevaisuudessa hyödyntää tietoa ja teknologiaa liiketoimintamme hyödyksi. 

Työntekijänä tietotyössä

Kuka on tietotyössä? Yhä useammat, vaikkei sitä tällä hetkellä uskoisi. 

Työn murros tulee näkymään meille kaikille myös tiedon kautta. Tulemme törmäämään monenlaisiin tilanteisiin, joissa tieto kulkee meille eri tavoilla kuin nyt. Näemme sen myös yksityiselämän puolella erilaisten palveluntarjoajien kautta. Miten tilaamme matkustusliput, asioimme verkkopankissa, tilaamme ruuan verkossa. Nämä kaikki auttavat meitä ymmärtämään mitä on tapahtumassa ja miten voimme hyödyntää tätä omassa työssä. 

Työntekijän näkökulmasta tieto on osoitus omasta osaamisesta, kyvystä tehdä erilaisia asioita ja saada aikaan sillä tulosta. Siksi työntekijän on tärkeää kasvattaa ja laajentaa omaa osaamistaan jatkuvasti, jotta säilyttää oman markkina-arvon. 

Työelämässä tarvitaan jatkuvaa kehittymistä, teknologista ymmärrystä, ongelmanratkaisutaitoja ja keinoja ymmärtää laajoja monimutkaisia kokonaisuuksia. Tämä edellyttää kokemusta. Siksi on tärkeää, että organisaatioissa on työssä erilaisia työntekijöitä erilaisilla taustoilla, iällä, kokemuksella, osaamisella jne. Diversiteetti tuo mahdollisuuksia luoda uutta. Toisaalta tietotyöläiset kaipaavat erilaista johtamista kuin ennen. Itseohjautuvuuden arvostaminen ja matalat hierarkiat ovat nostaneet päätään. Työntekijää ei kuitenkaan voi jättää yksin, vaan tarvitaan tukea ja ohjausta edelleen, työhyvinvoinnin ja kyvykkyyden kehittämiseksi. Siksi tietojohtamisen käytäntöjen tuominen organisaatioon edistää monella tavalla työhyvinvointia ja kehittymistä.

Entä teknologia?

Teknologian kehittyminen luo uusia tapoja ja mahdollisuuksia tiedon kehittämiseen, luomiseen ja jakamiseen. Teknologia onkin väline, joka mahdollistaa tehokkaan tiedon virran. Joskus mennään harhaan sillä, että päätetään hankkia uusi ERP-järjestelmä ja ajatellaan, että se mullistaa kaiken.

Tarvitaan valmistavaa suunnittelua, henkilöstön osallisuutta, työntekijänäkökulmaa mukaan valmistavaan työhön.

Tarvitaan myös ymmärrystä, mikä on mahdollista, mitä teknologian avulla voidaan saavuttaa? Ja tarvitaan dialogia siihen, miten me voimme hyödyntää teknologiaa meidän strategisiin tavoitteisiimme? Miten teknologia voi auttaa meitä? Strategialähtöinen tapa teknologiahankintoihin ei teknologia edellä. 

Implementointivaihe on tärkeä kohta miettiä myös prosessien kannalta, ja miten hyödynnetään helpommin saatavaa tietoa, mihin käytetään se aika, joka jää vapaaksi tiedon etsimiseltä tai joka vapautuu tehokkuuden saavuttamisesta. Työkin muuttuu itsessään ja se on hieno mahdollisuus luoda uutta lisäarvoa asiakkaalle tai sidosryhmille.

Olemme kumppanisi tietojohtamisen ja johtamisen parhaiden tapojen kehittämisessä.

Lue lisää meistä.

 

Tee tietojohtamisen pikatesti

Testaa miten hyvin teillä johdetaan tietoa. Missä olette hyviä ja missä vielä kehitettävää? 

Ota yhteyttä - keskustellaan lisää.

4 + 6 =

Pin It on Pinterest